maanantai 24. joulukuuta 2018

Osa 154 Silky Streetin jouluspecial 7

Joulukuu on ollut kylmä ja lunta on tullut paljon.

13.12. Shania ja Isaac olivat katsomassa Lucia-kulkuetta, jonka Lucia-neidoksi valittiin tyttö nimeltä Sue. Kulkueessa oli mukana kaksi Shanian uutta tuttavaa; Suen jälkeen Caterina-nimisen tytön rinnalla kulkeva Isabella, sekä heidän takanaan Allien kanssa asteleva Tinette. He tutustuivat Suuri Snadi-messuilla lokakuussa. Myös tytöt nimeltä Evelina ja Maud osallistuivat kulkueeseen.

24.12. on jouluaatto ja Shania on herännyt aamulla aikaisin, pukeutunut ja soittaa Nichellelle videopuhelun Tokioon.

Shania: Huomenta ystävä rakas! Mitä sinulle kuuluu? Minulle aivan mahtavaa!
Nichelle: No ei täällä enää aamu ole, joten sanon että päivää vaan, rakas ystävä! Mitäs tänne, meidät on kutsuttu Murakameille syömään ja aattoillaksi. Mitäs mahtavaa sinulle on tapahtunut?
Shania: No minä ja Isaac... Me olimme viime yönä ensimmäistä kertaa sängyssä! Voin kuule kertoa, että se, mitä mustista miehistä sanotaan, pitää todellakin paikkaansa, hihih!

Shania: Siis menette appivanhempiesi luo koko illaksi? Tarkoittaako tämä sitä, ettemme voi illalla tyttöjen kanssa soittaa sinulle videopuhelua? Caitlin ja Aida tulevat perinteen mukaan luokseni.
Nichelle: Valitettavasti joo. Mutta onneksi sentään me saamme jutella näin "kasvotusten" edes päivällä. Mitäs muuta olet suunnitellut täksi päiväksi? Onnea muuten yhteisen yön johdosta poikaystäväsi kanssa!
Shania: Kiitos! No Granny Steph matkusti Minnesodasta jouluksi tänne. Hän on yöpynyt vuoroin isäni luona, vuoroin Caitlinin ja Jaakon luona. Hän on niin ikionnellinen nähdessään lapsenlapsiaan sekä lapsenlapsenlapsiaan. Mummi on tänään iltapäivällä isälläni, joten ajattelin käväistä siellä. Ja usko tai älä, aion kyläillä myös äitini luona!
Nichelle: Siis mitä ihmettä?! Se kaamea Nanahan asuu isäsi kanssa, kuinka sinä heille voit mennä? Eihän mummisikaan halua nähdä koko naikkosta, joten hieman outoa, että hän yöpyy pojallaankin. Ja sinähän olet äitisi kanssa ilmiriidoissa sen Emilia-mummin tapauksen takia. Kuinka sinä nyt äitisikin luo menet?!

Shania: No viime aikoina on käynyt ilmi, ettei se Nana olekaan mikään kauhea ihminen. Hän taitaa todellakin haluta vaan onnellisen perheen isäni kanssa. Eli menen nyt ensimmäistä kertaa isälle niin, että myös hänen nykyinen vaimonsa on siellä! Ja äitini kanssa aion ehdottaa joulurauhaa ja selvittää sen Emilia-mummin asian myöhemmin. Onko kummityttöni hereillä?
Nichelle: Onhan hän... Olen vaan niin ihmeissäni, että olet menossa tapaamaan sekä äitiäsi että sitä noita-Nanaa jouluaattona!

Nichelle: Odota, käyn hakemassa Sagan, että saat nähdä hänetkin. Lahjasi hänelle tulikin jo postissa.
Shania: Oi, oletpas sinä jo paksuna, nyt kun käännyit sivuttain!
Nichelle: No kai minä nyt olen, koska lapsi syntyy alkuvuodesta!

Nichelle: Tässä tämä pikku riiviö nyt on! Ei puhu kuin tulevasta siskostaan. Vauva kuulemma on pikkusisko...
Shania: Hei pikku Saga-kulta!
Saga: Shania-tätiii!!!

Shania: Katsohan Saga, miten vanha joulukoriste minulla on täällä! Granny Steph toi tämän Amerikan maalta. Minun mummini siis. Nämä tontut ovat kuulemma kulkeneet Simmonsin suvussa iät ja ajat ja sen kyllä huomaa.
Saga: Tonttuja! Äiti tonttuja!
Nichelle: On kulta siellä tädillä hienoja tonttuja.
Shania: Hyvää joulua teille nyt ja kerro Saga iskällekin jouluterveiset minulta!
Saga: Jooo!!!!!
Nichelle: Heh, hyvää joulua Shania. Ja kerro minulta terveiset Aidalle ja Caitlinille!

Myöhemmin päivällä Shania ja Isaac menevät käymään Shanian äidin luona. Päivän ohjelmaan on tullut lisää härdelliä, sillä Isaacin äiti Sharonda on kutsunut kaikki lastensa puolisot Williamseille joulupäivälliselle. Shania on suunnitellut asian niin, että menee käymään isällään vasta tultuaan Williamseilta syömästä. Shania ja Isaac ovat saapuneet Jacquelinen luo.

Shania: Hei äiti...
Jacqueline: SHANIA?! Mitä ihmettä? Sinä tulit!
Isaac: Hyvää päivää neiti Roosevelt ja hyvää joulua.

Shanian äiti ei ole päässyt tutustumaan Isaaciin vielä, on nähnyt miehen vaan vilaukselta. Hän pitää Isaacista välittömästi.

Shania: En tullut kinastelemaan, vaan haluan joulurauhan välillemme.
Jacqueline: Oi miten se on huojentavaa kuulla!
Isaac: Isoveljeni koira on täällä! Ovatko siis Aaron ja Sineadkin täällä?
Jacqueline: Kyllä ovat. Kylpyhuoneessa puuhastelevat jotakin. He yöpyivät täällä vuorostaan.

Isaac yrittää silitellen rauhoitella Sineadin kissaa Dioria, joka vaanii lattialla liikkuvan koiran jokaista liikettä kuin villipeto silmät mustina.

Isaac: Dior-kisu, ei ole mitään hätää. Mickey on kiltti koira. AUTS!!! Mokoma katti puri minua!

Jacqueline: Voi hyvä tavaton, minulla on tässä lahjat enää Juniorille ja Senjalle. Aaron ja Sinead ottivat jo omansa. Minulle ei tullut mieleenikään, että te tulisitte!
Shania: No voi luoja sentään, emme me mitään lahjoja kaipaa! Rauha välillämme on enemmän kuin riittävä lahja!

Jacqueline haluaa ottaa kuvan pariskunnasta, sillä he ovat niin saman tapaisissa vaatteissa jälleen.

Jacquelinella, Aaronilla ja Sineadilla on ollut tarkoitus käydä Shawnan haudalla viemässä kynttilöitä ja Junior ja Senja ovat liittymässä joukkoon matkan varrelta. Myös Shania ja Isaac ovat ajatuksesta innoissaan ja haluavat mukaan.

Sinead: Junior ja Senja siis tulevat hautausmaalle mukaan? Viettävätkö he aattoillan kahdestaan?
Aaron: Älä pelkää, pieni kulta. En anna kissan kynsiä sinua.
Shania: Äiti, joudutko olemaan koko aattoillan yksinäsi?
Jacqueline: Oi en suinkaan! Kun palaamme Shawnan haudalta, jäävät Junior ja Senja tänne minun luokseni syömään ja vietämme koko illan kolmistaan. Te neljähän jatkatte haudalta Williamseille syömään.

Sinead: No mutta sittenhän kaikki menee ihan täydellisesti! Äidin ei tarvitse viettää iltaa yksin, koska me jäämme ainakin Williamseille koko illaksi ja seuraavaksi yöksikin. Mitkäs iltasuunnitelmat teillä on?

Shania: No meillä on ne perinteiset joulupuurot minun luonani ja sen jälkeen jaamme ja avaamme lahjat olohuoneessani.
Aaron: Menetkö Isaac sinäkin sinne? Jäisit nyt hetkeksi kotiin äitimme mieliksi. Olitte viime yönkin Shanialla.
Isaac: No, kai minä voin jäädä pariksi tunniksi ja menen sitten myöhemmin Shanialle. Shania, käykö se sinulle? Voisin vaihtaa eri vaatteetkin illaksi. En viihdy tässä puvun takissa juurikaan...
Shania: Ilman muuta! Minä käyn sillä välin isäni luona.

Sinead: No niin, nyt takit päälle! Junior jo soitti, missä me kuppaamme. He ovat Senjan kanssa jo Shawnan haudalla!
Jacqueline: Voi tavaton, odottakaa nyt minua!
Shania: Äiti, älä panikoi.
Aaron: Dior hei! Älä kuvittelekaan hyökkääväsi koirani niskaan!

Jacqueline, Sinead, Aaron, Shania, Isaac, Junior ja Senja käyvät porukalla Angel Face Cemeteryn hautausmaalla hiljentymässä rakkaan Shawnan haudalla. Sen jälkeen Jacqueline lähtee Juniorin ja tämän tyttöystävän Senjan kanssa kotiinsa ja Williamsin veljekset suuntaavat kotiaan kohti tyttöystävänsä Simmonsin siskokset käsipuolessaan.
Williamsien herkullisen kalkkunapäivällisen jälkeen Isaac jää hetkeksi kotiinsa ja Shania lähtee vierailemaan vuorostaan isänsä luona. Siellä joulutunnelma vaikuttaa kovin idylliseltä ja Nana tulee häntä vastaan, kun Shania on jättänyt takkinsa eteiseen.

Shania: Hei vaan kaikille, minä nyt tulin!
Nana: Oi tervetuloa kotiimme!

Shania: Pyydän todella paljon anteeksi, etten ole käynyt teillä...
Nana: Ei se mitään, en ole loukkaantunut. Pääasia että uskot, että haluan vaan teille kaikkea hyvää.
Shania: No kyllähän minä sen uskon. Ja otan vielä kerran osaa, että isoveljesi menehtyi...
Nana: Rodionin kuolemalle emme voi enää mitään, joten ei puhuta siitä.

Shania: Hei taas Granny Steph! Ja pikku Junior!
Granny Steph: Oh, my dear Shania!

Granny Stephille on kerrottu nyt kaikki Elainesta ja tämän pojasta Danielista. Stephanie on käynyt tapaamassa Elainea, tuota salattua pojantytärtään, josta ei aiemmin tiennyt. Mummi on ollut pojalleen vihainen, ettei tämä ole aiemmin kertonut, että lapsenlapsia on vielä kaksi; Elainen lisäksi tämän pikkusisko Francine. Mutta sitäkin ärtyneempi Granny Steph on ollut sen suhteen, että häneltä on niin monta vuotta pimitetty tieto Danielista, hänen neljännestä lapsenlapsenlapsestaan. Nyt kaikki on kuitenkin hyvin.

Granny Steph: Missä komea poikaystäväsi on?
Shania: Isaac on kotonaan nyt, mutta hän tulee illalla luokseni.
Granny Steph: No, minä ehdin kyllä tavata Isaacin vielä muutaman kerran, before.. ennen kuin palaan Minnesotaan. Ja minä haluan viettää Elainen ja Danielin kanssa aikaa, olen niin onnellinen saatuani heidätkin elämääni!

Shania: Hei isä, anteeksi, etten ole käynyt teillä!

Jonathan: Älä tyttö-rakas pyytele anteeksi. Sinä tulit NYT, se on tärkeintä. Kaikista muista lapsistani olen kuullut, mutta Sonjaa en ole saanut kiinni.

Nana kehottaa Shaniaa istuutumaan.

Shania: Hmm.. Minäkään en ole kuullut Sonjasta mitään. Mitähän hän puuhaa? Jill lähetti meseviestin kotoaan Turusta, oli siellä joulurauhan julistamista katsomassa ja kuulemma umpijäässä.
Nana: Ulkona on melko kylmä. Tuuli pahentaa pakkasta.
Jonathan: Pitäisikö Sonjalle soittaa taas?
Granny Steph: Tee niin! Mitä jos Sonjalle on sattunut jotakin!?

Nana: Ehkä ei kannata tehdä hätäisiä johtopäätöksiä. Tuskin Sonjalla mitään hätää on.

Shania: En minäkään sitä usko.. Ehkä me unohdamme asian nyt toistaiseksi ja nautimme tästä aika harvinaisesta hetkestä! Minä olen täällä ensimmäistä kertaa ja kaiken lisäksi Granny Steph on luonamme jouluna!
Granny Steph: Maybe she's right...

Yhtäkkiä huoneeseen säntäävä joulupukki pelästyttää koko porukan.

Pukki: HYVÄÄ JOULUA!
Jonathan: Miten sinä ovesta sisään pääsit?!
Pikku Junior: Joulupukkiii!!!! Iskä, sä oot ihan tyhmä! Ei joulupukit tuu ovesta, vaan savupiipusta!
Shania: Herranjestas, kuinka säikähdin!

Kun punanaamainen pukki istuutuu paikalleen lahjasäkin kanssa, leijailee huoneeseen vahva viinan löyhkä.

Pukki: Oliko täälä kilttejä lapsia? HIK!
Pikku Junior: Joo!!!!

Känninen pukki jakaa lahjoja, joista lähes jokainen on pikku Juniorille.

Pukki: Ja tässä lukee: Emmä saa tästä selvää... HIK! Rajalle toivoo Pukku...
Pikku Junior: No mulle seki on! Äläkä paisko niitä mun paketteja!!!

Koko perhe remahtaa nauruun. Pikku Junior on niin kamalan suloinen pitäessään huolta lahjoistaan.

Pikku Junior ei meinaa uskaltautua humalaisen joulupukin syliin, mutta rohkaistuu lopulta. Samalla otetaan iloisia perhekuvia muistoksi.

Joulupukki lähtee hoipertelemaan seuraavaan taloon ja Jonathan intoutuu perheen joulukuvista.

Shania saa Elainelta puhelun.

Shania: Granny Steph! Elaine soitti itkien ja taustalta kuului hänen miehensä Joakimin huutoa. Lähdetkö kanssani käymään siellä?!
Granny Steph: Oh, Dear Lord! Lähdetään heti!
Jonathan: Mitä?! Onko kyse Sonjasta? Onko hänellä jokin hätä?!
Shania: Ei mitään sellaista. Mutta saatan Granny Stephin hetken kuluttua takaisin tänne!

Shania ja Granny Steph kiiruhtavat Elainen ja Joakimin asunnolle ja pohtivat myös Sonjaa mielessään. Sonjalla ei ole mitään hätää. Hän viettää koko joulun kotonaan yhdessä tyttöystävänsä Simonen kanssa intiimeissä tunnelmissa puhelimet kiinni.

Kun Shania ja mumminsa pääsevät Elainen luo, on Joakim vihaisen oloinen ja Elainella tippa silmässä. Pieni Daniel kiiruhtaa isomumminsa luo.

Granny Steph: Elaine, mitä täällä tapahtuu?
Elaine: No mä vaan...
Joakim: Ainhan sinä jotain vaan!
Daniel: Granny Steph!!! Äiti ja iskä vaan riitelee!

Granny Steph: Oi tule tänne minun luokseni, poika-kulta!
Shania: Mistä on kyse?
Joakim: Minä lähden baariin!
Elaine: Mee, äläkä tuu takas!

Joakim häipyy, Granny Steph menee Danielin kanssa olohuoneeseen ja Shania jää juttelemaan siskolleen.

Shania: Mitä Joakim on tehnyt?
Elaine: No se vaa huutaa kaikest ja poika pelkää. Ei meijän liitost oo enää paskaakaan jäljel.
Shania: No voi surkeus! Mennään katsomaan, miten Daniel voi.

Granny Steph yrittää piristää tuoretta lapsenlapsenlastaan.

Granny Steph: Isomummin luona olet turvassa.
Daniel: Iskä AINA huutaa ja sit mutsi itkee.

Shania: Onko tätä jatkunut pitkään?
Elaine: No Joakimil on muit naisii ja se dokaa ja sillee. Nyt ku sen broidi ei enää dokaa sen kaa, ni ny se dokaa tääl himas ja mesoo mulle kaikest.

Shania: Voi hyvä tavaton sentään! Teidän on erottava, ellei moinen käytös lopu!
Elaine:Nii, kyl meitsi tietää sen...

Granny Steph: Elaine, rakas pojantyttäreni. Me teemme nyt niin, että yövymme isänne luona. Pakkaa nopeasti Danielin tavarat, niin lähdemme sinne.
Shania: Mainio idea! Ja ota jotakin lämmintä mukaan itsellesikin.
Elaine: Kiitti tosi paljo. Sit jos se äijä tulee takas himaan, ni huutakoot tääl yksin.

Kaikki kääntyy lopulta hyväksi Elainen ja pikku Danielin kannalta. Myöhemmin illalla kotonaan Shania on hyvillä mielin, kun Aida saapuu ensimmäisenä vieraana jouluillan viettoon.

Aida: No moi ja hyvää joulua!
Shania: Terve vaan ja tervetuloa!
Aida: TAAS sinä olet ostanut uuden muovikuusen! Ja olohuoneessa näkyy pinkkiä, vaikka poistit sieltä kaiken pinkin.
Shania: No ei siellä ole kuin pari tekstiiliä pinkkejä. Ja kuusen suhteen täytyy olla vaihtelua!

Seuraavaksi saapuu Caitlin kolmen tyttärensä kanssa. Tytöt ovat ruokailuhuoneessa.

Caitlin: Huruluiksista taloon ja hyvää jussii!
Aida: Vai että vallan jussia...
Shania: Oi miten kauniilta sinä näytät, Caitlin!
Katja: Shania-täti! Saahaanko me mennä leikkiin?

Caitlin: Kelatkaa, tää mekko on meitsin ikivanha ja tää mahtu päälle!

Katja: Täti! Saahaanko mä ja mun systerit mennä kattoon, mitä pukki on tuonu kuusen alle?!
Shania: No tietysti saatte!
Katja: Jee!!!

Lapset ovat lahjoista innoissaan, etenkin Katja ja Jenna. Autistinen Jonna puolestaan seuraa tilannetta hieman etäämmältä.

Ystävykset juttelevat sillä välin kun Isaacia vielä odotellaan.

Shania: No, mitenkäs teidän puolisonne suhtautuivat siihen, että heitä ei kutsuttu tänne?
Caitlin: No Jaakko on tottunu, meitsihän on ollu joka joulu tääl ilman sitä! Ei se ees oottanu mitään kutsuu!
Aida: No Milla oli aluksi hieman nihkeä, kun kuuli, että Isaac tulee. Siis että miksi talon emännän puoliso saa olla mukana, muttei meidän. Mutta hän lähtikin nyt isosiskonsa luo illaksi ja oli erittäin tyytyväinen. Kaikki siis hyvin.

Shania: Arvatkaapas mitä minä tein viime yönä?!
Aida: Noo..?
Shania: Annoin Isaacille ensimmäistä kertaa!
Aida: No jo oli aikakin! Millaista se oli? Kannattiko odottaa?
Shania: Voi KYLLÄ! Aivan kerrassaan mahtava kokemus puolin jos toisin!

Caitlin: Onks tää joulukortti Isaacilta? Eipä näy olevan. Tää on siltä kundilta, jonka kaa te etitte meitsii Jenkeis kesäl. Täs lukee et "With love: Brandon".

Shania kantaa samalla joulupuurokattilan pöytään.

Shania: Pitkästä aikaa riisipuuroa teille, olkaapa hyvät!
Aida: Jipii... Missäs väleissä olette Brandonin kanssa? Hän on kuulemma lähettänyt joulukortin.

Shania: Oi Brandon on aivan ihana! Siis ystävänä. Olemme olleet siitä saakka tekemisissä, kun tutustuin häneen. Viestittelemme aika ajoin.
Caitlin: Siis pelkkinä frendeinä?
Aida: Kyllä siinä oli kaikkea muuta kuin pelkkää ystävyyttä kesällä! Tehän ihastuitte toisiinne heti ja päädyitte vieläpä sänkyyn Emilia-mummisi luona, kun olimme jo pelastaneet Caitlinin.
Shania: No entä sitten? Minä seurustelen ja Brandon asuu Amerikassa asti. Eli vaikka olisin sinkku, emme päätyisi yhteen. Joten se siitä aiheesta ja nyt sitä puuroa lautasille!

Hetken päästä riisipuuro on syöty ja Caitlin on kummastellut suustaan löytynyttä mystistä kiveä. Tytöt siirtyvät lasten ja joulukuusen luo. Tänä vuonna Shaniasta otetaan perinteinen kuusikuva yhdessä Aidan kanssa.

Shania haluaa koko porukasta yhteiskuvan ja asettaa kameran automaatille, jotta kaikki pääsevät joulukuvaan.

Isaac saapuu. Mies on todellakin vaihtanut vaatteet; eikä mitkään sellaiset, jotka eivät herättäisi naurua.

Isaac: Hou Hou Hou!

Aida: Äläs kuule yhtään huorittele siellä, vaikka pukki oletkin, hahah! Tulkaa nyt katsomaan tuota meidän "joulupukkia"! Shania, minne te menitte? Nauran täällä yksinäni!
Katja: Mutsii alko paskattaan ja sit sen mekkoon tarttu jotenki sitä skeidaa ja nyt ne pesee sitä yhes siel.

Pian muu porukka pääsee kylpyhuoneesta ulos ja he toivottavat Joulupukin tervetulleeksi taloon.

Shania: Hei ja hyvää joulua komea pukki!
Caitlin: Hellureijaa vaan! Sori jos meitsi haisee vähä paskalta.
Jenna: Jee!!! Joulupukkiii!!!!

Jenna kääntyy pukin luota ja menee hämillään äitinsä luo.

Isaac: Oliko täällä kilttejä lapsia?
Jenna: Äiti! Miten pukki voi olla neekeri?
Katja: Hahhaa! Et sä mikään pukki oo vaan Isaac, jolla on halpa tekoparta!!!

Isaac kuitenkin toimii pukkina, uskoi hänen aitouteensa sitten kumpikaan nuoremmista tytöistä tai ei.

Isaac: Ja sitten pukilla olisi tässä kaksi pinkkiä pakettia, joissa lukee Jonna ja Jenna. Kelpaavatko nämä kenellekään?
Jenna: Joo!!! Tänne ne!

Caitlin on saanut ison paketin ja kummastelee sitä.

Caitlin: Ai näin iso meitsille? Oispa tääl uus mekko ni ei tarvis istuu täs paskan katkus.
Shania: No en minä enää mitään haista! Kunhan kuvittelet.

Isaac: Ja näihin on pukin apuri kirjoittanut nimen Aida.
Aida: Kiitos, tänne vaan!

Isaac: Hmm... Kukahan se sanoikaan, etten ole oikea pukki... Mahtaakohan hän olla kiltti lapsi lainkaan. Tässä olisi nimittäin hänelle paketti. Ainakin tässä lukee K..
Katja: Tänne se!

Isaac: Ja taas lukee nimi Shania!
Shania: Oh, näin monta lahjaa minulle...
Caitlin: No sä oot kato ollu tosi kiltti.

Isaac: Ohhoh, täällähän oli pukillekin jätetty yksi lahja!

Seuraavaksi kaikki avaavat pakettinsa.

Aida: Jee, skumppaa! Ja näin ihana nahkalaukku!

Aida: Caitlin hei, korkataanko pullo heti?
Caitlin: No totta hemmetis avataan ja vedetää kännit!

Jonna ja Jenna ovat tyytyväisiä saamiinsa pehmoleluihin.

Jenna: Tätä pupuu mä ihailin Cityshopperis, miten pukki ties?!
Jonna: Kissa. Kissa...

Shania: Oi, jo toinen ihana taulu!
Aida: Minä ostin sekä sinulle että Millalle tuon Marilyn-taulun. Kumpikin kun pidätte hänestä ja lisäksi taulu on pinkki.
Isaac: Jess! Shania, kiitos kulta! Sinä muistit nämä kiikarit!
Shania: No ethän ole juuri muusta puhunut viime aikoina.

Isaac: Nämä olivat todella kalliit. Minun varsinainen lahjani sinulle, Shania, on vielä matkalla. Et ikinä usko, miten sen kanssa kävi! Sain jo tekstarin, että paketti on noudettavissa Ärrältä, mutta sitten tuotteen myyjä Karjalasta ilmoittikin, että Karjalan kioskilla oli myyjä sekoittanut kaksi pakettia ja se sinun lahjasi meni eräälle miehelle Porvooseen! Ja Barbie Boulevard Centerin Ärrällä on nyt sen porvoolaisen miehen paketti, joka minun täytyy noutaa ja sitten lähetämme paketit toisillemme...
Aida: No olipas surkea tsägä!

Katja: Jee mä sain nää vesivärit!!!

Caitlin on avannut ison pakettinsa ja sieltä todellakin paljastuu jotakin mekon tapaista!

Caitlin: Siis onks tää niinku mikä? Mekko vai joku tunaki vai mikä? Vai oliks se tunika..?
Shania: No se on mekko, jossa puolipitkät hihat. Se ei ole mikä tahansa mekko, vaan Chanelin talvimallistoa plus-kokoisille naisille. Ostimme sen Aidan kanssa yhdessä.
Caitlin: Täh?! Siis niinku meitsille jotain nii kallist? Ei oo todellist, kiitti likat hitosti!

Shania avaa viimeisen lahjan, josta paljastuu ihastuttava kori ihonhoitotuotteita.

Shania: Oi, juuri tällaista minä tarvitsenkin! Kiitos, Caitlin!
Caitlin: Juu meitsi kelas, et sä ansaitset tollast kaikkee hemmottelupurtiloo sun muuta. Mut ny meitsi vaihtaa tän merkkimekon päälle tän paskan hajusen tilalle!

Ennen Caitlinin vaatteiden vaihtoa otetaan kuitenkin perinteinen joulukuva!

Silky Streetin väki ystävineen toivottaa kaikille lukijoille:

to be continued...

Tarinassa mukana: Kuva Lucia-kulkueesta by Ilmari Syrjälä

TaruisenAaveen Nichelle, Saga ja Nana vierailulla
Avan Elaine ja Joakim vierailulla